Väärennetyt uutiset ovat väärää tietoa sisältäviä teoksia, jotka esitetään usein journalistisen median tavoin. Valeuutisia käytetään usein poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin. Miten voidaan selvittää, onko jokin asia valeuutinen?

Tähän on useita tapoja. Tietojen laadun tarkistamiseksi on olemassa niin sanottu "CRAAP-Test". Se on kehitetty Kalifornian valtionyliopistossa Chicossa. Testissä on monia hyödyllisiä kysymyksiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko tieto luotettavaa. Tämän testin lisäksi löydät lisää hyödyllistä tietoa täältä:

1. Verkkosivut
• Julkaisupäivät: Hyvissä lähteissä ilmoitetaan usein artikkelin julkaisupäivä. Tämä tieto voi kertoa tiedon laadusta ja/tai ajantasaisuudesta.
• Kirjoittaja: Onko tekijä nimetty? Hyvissä lähteissä mainitaan usein tekijä tai muu tietolähde. Jos kirjoittaja on mainittu, on usein hyödyllistä saada lisätietoja hänestä ja selvittää, julkaiseeko hän usein kyseisestä aiheesta.
• Muut lähteet: Onko muita lähteitä mainittu? Kannattaa ehkä tarkistaa myös ne ja katsoa, heikentävätkö ne ensisijaisen lähteen uskottavuutta.
• Jälki: Jos painatus on olemassa: Mitä siinä mainituista henkilöistä/yrityksistä voi saada selville?
2. Sosiaalinen media
• Onko kirjailija nimetty nimellä, joka vaikuttaa todelliselta? Jos näin ei ole, viesti on todennäköisesti kyseenalainen. Lisäksi on kysyttävä, onko nimestä olemassa lisätietoja.
• Onko olemassa muita viestintäkanavia, joiden kautta kyseinen henkilö voidaan tavoittaa?
• Facebookissa on lisävaihtoehto, josta näet, onko henkilö vahvistettu.(https://www.facebook.com/help/196050490547892).
• Mistä lähtien tämä profiili on ollut olemassa?.
• Kuinka monta tilaajaa tai ystävää tällä profiililla on? Mitä näiden henkilöiden nimistä voidaan saada selville?
3. Wikipedia

Kaikki Wikipediassa kirjoitettu ei pidä paikkaansa. Voit tarkistaa, kuinka tarkkoja tiedot ovat, seuraavasti:

• Tarkista versiohistoria: Kuka kirjoitti mitä milloin?
• Voidaanko näistä kirjoittajista saada mitään selville?
• Onko tälle Wikipedian merkinnälle olemassa keskustelusivua, josta voi päätellä lisätietoja?
• Tarkista, mitkä lähteet on mainittu Wikipedian merkinnässä. Nämä voivat usein toimia myös lisätietolähteenä.
4. Sähköpostit

Sähköpostien väärentäminen on hyvin helppoa. Väärennettyjä sähköposteja on siis hyvin paljon; miten tämä voidaan tarkistaa?

• Tuleeko posti todella määritellyltä lähettäjältä? Tarkista tätä varten sähköpostin otsikko. Lisäksi voit tutkia siinä mainitut IP-osoitteet ja toimitusreitit. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa.
• Käytä allekirjoitettua ja parhaimmillaan myös salattua sähköpostia. Tämäkään ei ole niin yksinkertaista. Lisätietoja tästä löydät täältä: https://www.heise.de/ct/artikel/Ausgebootet-289538.html.
5. Kuvat, Videot
• Katso tarkkaan taustaa. Maisema, rakennukset, autot ja rekisterikilvet, vaatteet, ihmiset. Onko se yhtenäinen, sopiiko se yhteen vastaavan tekstin kanssa?
• Löytyykö samankaltaisia kuvia kuvahakukoneiden käänteisellä kuvahaulla?
• Onko mahdollista lukea kuvien metatietoja grafiikkaohjelmilla? Vastaavatko nämä metatiedot kuvan sisältöä?
6. Täydellistä varmuutta väärennöksiä tai valeuutisia vastaan ei kuitenkaan ole.